Jyty - 7.9.2012 JYTY-LEHTI 8-9 s. 22-23
Melan seurantaryhmä pohtii säästöjen toteuttamista
Säästöt uhkaavat lomittajien työpaikkoja
Maatalouslomittajien piirissä syksyn budjettilakien sisältöä pelätään jo etukäteen. Maan hallitus on päättänyt viiden miljoonan euron säästötavoitteista maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksissa.
MAATALOUSLOMITUS Säästöt uhkaavat pahimmillaan satojen lomittajien työpaikkaa, arvioi Maatalouslomittajat ry:n toiminnanjohtaja Raimo Kivineva. Yhdistyksessä paheksutaan hallituksen takinkääntöä. - Hallitusohjelmassa maatalouden lomitusjärjestelmien toteutusta ja hallintoa luvataan kehittää ja lomituksessa huomioida sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaate erityisesti nuorten perheiden ja työsidonnaisen maatalouden työssä jaksamisen osalta. Miten tämä toteutuu, kun määrärahat entisestään supistuvat? Vaikka päätöksiä säästöjen kohdentamisesta ei vielä ole, Kivineva arvioi hallinnon rahojen olevan jo nyt niin tiukalla ettei sieltä enää voida ottaa. Uhkana on, että palveluja vähennetään tai hintoja nostetaan. - Molemmissa tapauksissa vaikutukset näkyvät lomittajien työllisyydessä. Puhutaan sadoista työpaikoista, riippuen siitä, miten säästöt kohdennetaan. Pidemmällä aikavälillä vaikutus näkyy kuitenkin palvelujen vähentymisenä. Maatalouslomittajat ry:ssä säästökohteita löydetään, kun asioita tarkastellaan uudesta näkökulmasta ja ollaan valmiita muuttaman luutuneita toimintatapoja. - Säästöjä saataisiin esimerkiksi lisäämällä samanaikaisia lomia maatiloilla. Näin lomittajien työpäivistä saataisiin osa-aikaisuuden sijasta täysimittaisia. Maksujen porrastaminen toisi myös säästöjä, Kivineva sanoo. Paikallisyksiköille käytössä oleva varallaolopäivystys joutaisi uudelleen tarkasteltavaksi. Samoin mobiilikännykän käytön järkevyys. - Miksi meillä päivystetään ja keitä varten?, Kivineva kyselee. Paljon tehtävää olisi myös tapaturmien torjunnassa. Sairauslomien väheneminen toisi nopeasti merkittävät säästöt alalla, joka on yksi tapaturmaalttiimmista.
TAI TOPAINO
PÖYTÄVIIRIT MERKIT LIPUT
yhteyshenkilö:
Uusi seurantaryhmä linjaa ja valvoo
Melan lomitusasioiden neuvottelukunta on perustanut seurantaryhmän, jonka yhtenä tehtävänä on pohtia säästöjen toteuttamista. Ryhmän puheenjohtaja on Antti Huhtamäki Melasta ja jäseninä Riitta Kuusisto STM:stä, Maire Lumiaho MTK:sta ja Päivi Wallin Melasta. Ryhmä käyttää apunaan asiantuntijoita, joista yksi on Raimo Kivineva. - Uskon vahvasti, että meidän esittämät vaihtoehJuha Pajunen
www.taitopaino.fi
Kaskitie 2 3 3 5 4 0 Ta m p e r e
Puh. 03-255 8910
JYTY 8-9 2012
JARMO RAAPPANA
Jytyn liittohallituksen jäsen
Pipo pois silmiltä
Kun Jyty-lehden päätoimittaja pyysi minulta kolumnia lehteen, ajattelin tavoistani poiketen ottaa selvää millainen kirjoitus se kolumni oikein onkaan. Vastauksia löytyi paljon siitä, millainen sen pitäisi olla ja mikä erottaa kirjoitelman tai pakinan, mutta ainakin sen pitäisi olla persoonallinen ja kantaa ottava kirjoitus, joka herättää myös tunteita ja pistää ajattelemaan. Eräässä ohjeessa kerrottiin, että lukijalta pitää saada ”pipo pois silmiltä”. Koitetaan onnistuuko. Liittohallituksen jäsenet ovat Jyty-lehden aiemmissa kolumneissaan perustelleet omia näkemyksiään liiton sääntöjen muuttamisen tarpeellisuudesta. Kevään aluekokouksissa käytiin keskustelua sääntömuutosesityksistä, ja ne saivat hyvän vastaanoton kentältä. Eritoten liittokokouksen lakkauttaminen on poikinut jopa samansisältöisiä aloitteita yhdistyksistä. Myös liittoperintään siirtyminen on otettu hyvin jäsenistössä ja yhdistyksissä vastaan. Enemmän sitten onkin herättänyt keskustelua jäsenmaksuperintäperusteen laajentaminen koskemaan koko verotettavaa tuloa. Miksi sitten pipo pysyy toisten silmillä tämän asian suhteen? Olemme tottuneet pitämään peruspalkasta perittävää jäsenmaksua kilpailuvalttina, vaikka monet tapaukset osoittavat, että nyt korkeampana näyttäytyvä jäsenmaksuprosentti päinvastoin karkottaa meiltä potentiaalisia jäseniä. Jyty-liiton jäsenhankinnan pullonkaula on tutkimusten mukaan jäseneksi ottaminen. Omaehtoinen internetin kautta jäseneksi liittyminen lisääntyy jatkuvasti. Niinpä se mikä on jäsenmaksuNykyinen kah- prosentin suuruus, on ilman selityksiä vertailun kohteena, den jäsenmak- jäsenyydestä päätettäessä.yhteydessä kohta kahdeksan vuotta Liiton nimivaihdoksen sutavan järjes- sitten tiedostimme, että tulevaisuudessa yhä useampi jytytelmä aiheutläinen toimii muualla kuin suoraan kuntien palveluksessa. Yksityisen sektorin työnantajat ja monet kuntien omistamat taa sen, että eivät tunne jotkut maksa- yhtiöt, tapa ei vaan enää varsinaisen palkan käsitettä, jolloin vanha toimi enää. vat enemmän Nykyinen kahden jäsenmaksutavan järjestelmä aiheuttaa sen, että jotkut maksavat enemmän kuin toiset. Erityisesti kuin toiset. suurin ammattialamme, toimistoissa työskentelevät, maksavat pääsääntöisesti enemmän jos jäsenmaku peritään vain peruspalkasta. Perusteluita asialla riittää, oleellista kuitenkin lienee, että rahaa ei tulla keräämään yhtään enempää perintäperusteen muutoksesta johtuen. Liittoperintä edellyttää selkeää muutosta, yhdenmukaiseen ja yksinkertaisempaan jäsenmaksuperintäperusteeseen siirtymistä. Pipoa on aina joskus voitava raottaa yhtä aikaa kummaltakin reunalta, jotta näkee kokonaisuuden. Halutessamme helpottaa yhdistysten taakkaa jäsenmaksuperinnässä, edellyttää se kokonaisvaltaista näkemystä, jossa toista palaa on vaikea irrottaa toisesta rikkomatta koko rakennetta. Rullataan siis pipo otsalle ja katsotaan rohkeasti eteenpäin. Näin Jyty pärjää tulevaisuuden nopeissa muutoksissa.
Kirjoittaja on Jytyn valtakunnallisten yhdistysten vaalipiirin edustaja Jytyn liittohallituksessa. Tällä palstalla kirjoittavat Jytyn liittohallituksen jäsenet.
dot säästöjen toteuttamiseksi huomioidaan. Ammatillista osaamista arvostetaan ja uskallan väittää, että esityksemme on aika hyvin linjassa lopullisten päätösten kanssa, Kivineva toteaa. Päivi Wallin ei kommentoi ryhmän työskentelyä, koska hallituksen esityksen valmistelu on ministeriössä kesken. - Melan tehtävänä on sitten huolehtia lakimuutoksen toimeenpanosta, kun niistä on saatu päätökset aikaan. Ryhmä työskentelee kuitenkin annettujen tehtävien puitteissa. Se edistää paikallisyksiköiden yhdenmukaisuutta, lainmukaisuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Se keskustelee lomituksen toimeenpanon käytännön ongelmista ja kehittämistarpeista. Ensisijalla on maatalouslomitus, mutta tarpeen tullen tartutaan myös turkistuottajien ja poronhoitajien lomitusja sijaisapuasioihin.
TEKSTI ARJA PÄIVÄRINTA KUVA SCANDINAVIAN STOCKPHOTO