NetPaper - Jyty - 25.4.2012 JYTY-LEHTI 4/2012

<body> <div style="width: 500px;"> <h1>Jyty - 25.4.2012 JYTY-LEHTI 4/2012 s. 27</h1> <p> <small>Nyt saa kokeilla ja erehtyä</small><br /> <br /> <strong>Päivähoitopaikkojen</strong><br /> tarve vakiintui Vantaalla<br /> Muutama vuosi sitten Vantaalla havahduttiin tilanteeseen, jossa päiväkoteihin oli vuosi vuodelta tulossa yhä enemmän lapsia. Oli myös nähtävissä, että tulevaisuudessa päivähoitoon on resursseja tarjolla entistä vähemmän.<br /> PÄIVÄHOITO. Jotain piti tehdä tilanteen ratkaisemiseksi. Niinpä Vantaan kaupunki päätti muun muassa lähteä mukaan Työterveyslaitoksen vetämään Inno-Vointi –kehityshankkeeseen, jossa ovat Vantaan lisäksi mukana myös Hämeenlinnan ja Oulun kaupungit. - Hyviä ideoita tuetaan. Kokeilla ja erehtyäkin saa, kiteyttää Kristina Hakola Urheilupuiston toimintayksikön johtaja Vantaan päivähoidon johdon asenteen. Kehitystyön tuloksena syntyi idea lisätä hoitopaikkoja kerhotoiminnan avulla. Siksi kerhotoimintaa kehitettiin, ja kerhojen määrää lisättiin voimakkaasti. - Laadukas kerho kilpailee päivähoidon kanssa. Lapsi voi saada varhaiskasvatusta kerhossa, sanoo Kristina Hakola. Vantaan kerhoissa tehdään samoja asioita kuin päivähoidossakin: leikitään ja lauletaan, piirretään ja askarrellaan sekä käydään metsässä luontoon tutustumassa. Urheilupuiston Vauhtiviikarit-kerho painottaa toiminnassaan liikuntaa. kostoitumisesta, hän innostui valtavasti ja lähetti sitten hakemuksen nimen omaan kerhoa varten. Vantaan kaupunki halusi myös kannustaa vanhempia hoitamaan lapsiaan kotona. Siksi kaupunki korotti kotihoidon tuen Vantaa-lisää. Vanhemmille annettiin myös niin sanottu päivähoitopaikkatakuu, jonka mukaan lapsi voi palata samaan päiväkotiin, vaikka hän olisi välillä kotihoidossa. Kerhojen lisäksi Vantaalle perustettiin viisi ”happipistettä” eli hoitoavun palvelupisVauhtiviikaritkerhosta tuli pilotti<br /> ➜ Urheilupuiston toimintayksikössä toimii kaksi Vauhtiviikarit-kerhoa, joita vetää lastentarhanopettaja Jaana Kupela yhdessä työparinsa kanssa. - Halusin luoda kerhon, jolla on korkeat laatukriteerit. Kerhon toiminta piti suunnitella huolellisesti, jotta se voisi olla pedagoginen vaihtoehto kokoaikaiselle päivähoidolle. Toinen Vauhtiviikaritkerhoista on tarkoitettu 3-4 -vuotiaille lapsille. Kerho kokoontuu tiistaisin ja torstaisin ja siinä on 13 lasta. Toisessa kerhossa on 15 iältään 4-5 -vuotiasta lasta, jotka kokoontuvat maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Kumpikin kerho alkaa klo 9:30 ja päättyy klo 12:30. Kaikki Vauhtiviikarit-kerhoon tulijat ovat kotihoidossa olevia lapsia. Vanhemmat tuovat lapsensa aina samaan paikkaan Tikkurilan Urheilutalon kulmalle. Ja samasta paikasta he myös hakevat lapset kun kerho on päättynyt. Lapsilla on mukanaan omat eväät, jotka sitten nautitaan kerhoajan aikana. - Lasten vanhemmat ovat hyvin aktiivisia. He seuraavat, mitä kerhossa tapahtuu ja tutustuvat myös toisiinsa, kun tapaavat Urheilutalolla. Omia tiloja Vauhtiviikarit eivät tarvitse, vaan kerho käyttää Urheilutalon tatamimattoa, palloilusalia, jäähallia, fudiskuplaa, jalkapallokenttää ja uimahallia ja muita lähiympäristön paikkoja Vauhtiviikartit-kerhosta tuli pilotti kerhotoiminnan laadulliselle kehittämiselle Vantaan päivähoidossa. - Minulla on liikuntatausta. Olen unelmatyössäni, sanoo Jaana Kupela.<br /> <br /> Lastentarhanopettaja Jaana Kupela (vas.) vetää Vauhtiviikaritkerhoa. Vierellä Vantaan Urheilupuiston toimintayksikön johtaja Kristina Hakola.<br /> <br /> </p> <h2>Äidit verkostoituvat</h2> <p> Äitien verkostoituminen on ollut yksi tulos kerhotoiminnasta. Tutustuttuaan äidit järjestävät keskenään omia tapaamisiaan. - Eräs äiti soitti minulle äskettäin ja halusi lapselleen kokoaikaista päivähoitoa. Kun mainitsin hänelle äitien verKehitystyön tuloksena syntyi idea lisätä hoitopaikkoja kerhotoiminnan avulla.<br /> <br /> <strong>tettä, joihin vanhemmat voivat tukeutua, kun tarvitsevat lapselle muutaman tunnin hoitoa. Happipisteessä hoito on maksullista. Mutta kun lapsen hoito on järjestyksessä, äiti voi vaikka mennä teetättämään itselleen rakennekynnet. Vantaan tekemät ratkaisut ovat tuoneet säästöjä. Päiväkotipaikkojen kysyntä taittui eikä uusia päiväkoteja ole tarvinnut rakentaa.</strong><br /> TEKSTI JA KUVA PENTTI HONKANEN<br /> <br /> </p> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Sivu:</td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/29087" title="etusivu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/29112" title="edellinen sivu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/29114" title="seuraava sivu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/29134" title="takasivu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Julkaisu:</td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/7056" title="vanhin julkaisu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/28804" title="vanhempi julkaisu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/29343" title="uudempi julkaisu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/31922" title="uusin julkaisu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> </body>