Jyty - 24.5.2011 JYTY-LEHTI 5/2011 s. 28-29
Vapaaehtoiset ovat iso apu erityisryhmien liikunnanohjauksessa
OIKEUS LIIKUNTAAN
Vertaisohjaajia nousee myös ryhmistä; senioriryhmääkin vetää ikäihminen.
Kauhajoella on erityisryhmien liikuntaa suunniteltu ja ohjattu 1980-luvulta lähtien. Nykyinen kaupungin erityisliikunnan suunnittelija Maarit Kaari on tehnyt tätä työtä kymmenisen vuotta.
JYTYLÄINEN AMMATTI. Erityisliikunnan suunnittelijan Maarit Kaarin mukaan erityisryhmissä on hyvin monenlaisia ihmisiä. - Heillä on jokin sosiaalinen, fyysinen tai muu syy siihen, etteivät he voi osallistua yleisesti tarjolla oleviin liikuntaryhmiin. Erityisliikunnan ryhmät ovat pienempiä ja opastus henkilökohtaisempaa. Omat ryhmät ovat muun muassa mielenterveyskuntoutujille, motorisesti heikoille lapsille sekä ikäihmisille. Motoriikkakerhoja on lapsille, jotka tarvitsevat motorista harjoitusta tavallista enemmän. Kuntosaliryhmissä on kuulovammaisia, näkövammaisia ja liikuntavammaisia.
Vapaaehtoiset tärkeitä kumppaneita
Maarit Kaari sanoo, että erityisryhmien liikunnassa tehdään paljon yhteistyötä eri kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. - Pyrimme kuuntelemaan heidän toiveitaan kerran kaksi vuodessa järjestettävässä tapaamisessa, jossa yhdessä suunnitellaan toimintaa. Yksi esimerkki yhteistyöstä on Säpinää rinteessä – erityisryhmien laskettelupäivä Sotkanrinteillä. Siinä mukana ovat Sotkanrinteiden lisäksi Kauhajoen kehitysvammaisten tukiyhdistys sekä Suupohjan ammatti-instituutti. - Liikunta on kaikkien perusoikeus. On oltava valmis miettimään uusia ratkaisuja. Meidän
JYTY 5 201 1
kuuluu kaikille
ohjaajien työ on etsiä keinot, jolla jokainen pääsee liikkumaan, sillä liikunta on ihana asia. Erityisryhmien ohjauskertoja on vuodessa noin 300. Maarit Kaari ei itse ehdi kaikkia ohjata vaan esimerkiksi vesiliikuntaa ohjaavat virkistysuimala-urheilutalo Virkun muut ohjaajat. Vertaisohjaajia nousee myös ryhmistä; senioriryhmääkin vetää ikäihminen. - Vapaaehtoiset ovat iso apu meille työntekijöille. Jos erityisryhmäläinen tuo oman avustajansa mukanaan, tämä ei välttämättä tunne kuntosalin laitteita eikä osaa neuvoa niiden käytössä. Senioriryhmästä olemme saaneet kokeneita avustajia, jotka ohjaavat ja opastavat. Suurin osa toiminnasta on Virkussa, mutta Maarit Kaari käy myös kehitysvammaisten toimintakeskuksessa ohjaamassa sekä pitämässä liikuntatunteja erityiskoululla. Syvästi kehitysvammaisten ryhmä kokoontuu seurakuntakeskuksen salissa. Kesäisin järjestetään erityislapsille oma uimakoulu. - Erityslasten kanssa on oltava etukäteen tarkat suunnitelmat, mutta niitä on osattava tarvittaessa myös soveltaa. Tarvittaessa avustan myös perusopetuksessa, jos siitä katsotaan olevan opettajalle ja oppilaalle hyötyä. Juuri valmistunut uusi liikuntasali on lisännyt erityiskoululaisten liikuntamahdollisuuksia. Kauhajoki toteuttaa Liikuntakaveri-hanketta, jossa etsitään ja koulutetaan aikuisia tukihenkilöitä erityislapsille heidän liikuntaharrastuksiinsa urheiluseuroissa. Liikuntakaverit tukevat ohjattaviaan, jotta he pysyvät mukana tavallisessa urheiluseuran ryhmässä.
Työhön tyytyväinen Maarit Kaari on tyytyväinen työhönsä.
Keilaaminen onnistuu fyysisestä vammasta huolimatta. Etualalla näkövammainen Heikki Mäenpää ja pyörätuolista keilaava Teemu Rantala. Maarit Kaari ja Onni Rinta-Korhonen seuraavat taustalla.
Seniorit ovat yksi liikunnan erityisryhmä. Tässä Maarit Kaari opastaa Pauli Kahelinia.
- Sekä työ että minä olemme joustavia. Normaali työaika on 8.30 ja 16.30 välillä, mutta ilta- ja lauantaitöitäkin mahtuu mukaan. Maanantaisin ja perjantaisin on vähemmän ohjausta ja enemmän toimistotyötä. Työ vaatii paljon, mutta antaa myös paljon.
Kauhajoella erityisliikunnan suunnittelijan työ on hiukan yksinäistä, kun samassa työpaikassa ei ole muita alan ihmisiä. Lähimmät kollegat ovat Kurikassa, Ilmajoella ja Seinäjoella. - Virkussa on kyllä mukava työyhteisö, johon on mukava tulla töihin. Pidän erilaisten ihmisten ohjaamisesta. He tulevat iloisella mielellä ryhmiin ja toivottavasti myös lähtevät iloisina kotiin. Lisäksi suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan on lisääntynyt, kun ihmisillä on paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja työuupumusta. - Ryhmiä ei järjestetä diagnoosien mukaan. En välttämättä aina halua tietääkään henkilöiden diagnooseja, ellei se ole turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Tärkeintä on pitää silmät auki, jotta näkee ihmisten vahvuudet ja kehitettävät osaalueet. Erityisen tyytyväinen Maarit Kaari on siihen, että on pystynyt vaikuttamaan Kauhajoen kaupungin liikunnan kehittämissuunnitelmaan. Kehittämissuunnitelman teossa hän on päässyt tuomaan esille erityisryhmien tarpeet. - Jyty-liittoon kuuluminen merkitsee minulle ”selustan turvaamista” jos jotain yllättävää tapahtuu työrintamalla. On rauhoittavaa tietää, että joku huolehtii minunkin oikeuksistani. Mukavaa olisi myös hyödyntää jäsenedut, mutta mökit tahtovat kyllä mennä aina sivu suun, koska perheellinen pääsee lomalle vain sesonkiaikaan. Tähän toivoisin jotakin tilastointia, ettei sesonkiviikot mene aina samoille tahoille. Kannatan tasa-arvoa kaikin puolin.
TEKSTI PÄIVI LAHTI-KUUSISTO KUVAT VESA KORPI JA SCANDINAVIAN STOCKPHOTO