NetPaper - Jyty - 27.5.2009 JYTY-LEHTI 5/2009

<body> <div style="width: 500px;"> <h1>Jyty - 27.5.2009 JYTY-LEHTI 5/2009 s. 32-33</h1> <p> <small>Susana Nevado:</small><br /> <br /> <strong>Tämä on minun elämäni</strong><br /> - olen tyytyväinen<br /> <br /> <small>” unut mett ”suo Nevado</small><br /> <br /> Susana Nevado Carabajo (41 v) on madridilainen kuvataiteilija, jonka avioliiton siivet kantoivat Suomeen vuonna 1993.<br /> <br /> seimman kotimaisen taiteilijan tapaan Susana Nevado on joutunut etsimään elantoaan taiteen ohella muun muassa espanjan kielen ja ammattikorkeakoulun opettajan työstä. Avioeronsa jälkeen Susana löysi Jyty Turun jäsenyydestä tukea itselleen ja kahdelle tyttärelleen. Susana Nevado, puhut suomea erinomaisesti. Mitä muita kieliä osaat? - No, tavoitteeni oli hyvä kielitaito ja 16 vuoden oleskelu Suomessa on luonnollisesti auttanut. Silti virheitä ja väärinkäsityksiä aina aika ajoin putkahtaa. Suomeen tultuani suoritin kielikeskuksessa puolen vuoden kielikurssin ja tämän jälkeen tein yliopistossa suomen kielen<br /> <br /> 32<br /> JYTY 5 2009<br /> <br /> ja kulttuurin approbaturin, joka kesti 25 opintoviikkoa eli noin vuoden. Suomen ohella puhun englantia. Lisänä äidinkieleni Espanja auttaa ymmärtämään ja ”höpöttämään” niin ranskaa, italiaa kuin portugalia. Mikä on koulutuksesi ja miten kotouduit Suomeen? - Olin valmis taiteiden maisteri, tullessaan Suomeen. Jatkoin täällä taideaineiden opiskelua kuvataideakatemiassa ja ammattikorkeakoulussa. Maisterin tutkintoni antoi minulle valmiuden myös toimia espanjan kielen opettajana Turussa. Myöhemmin hakeuduin taideaineiden lehtoriksi Turun ammattikorkeakouluun, josta työstä saan toimeentuloni pääosan edelleen. - Tänne tullessani olin hyvin rakastunut suomalaiseen mieheeni ja utelias oppimaan hänen kotimaansa kaikkiin kommervenkit. Optimistina uskon<br /> <br /> <strong>lujasti, että oppimalla uuden kotimaan kielen ja suhtautumalla positiivisesti ja uteliaasti ympäristööni, voin kotoutua parhaiten. Mikä on auttanut sinua kotoutumisessa ja mitä toimia suosittelet vastamuuttaneille? - Oman lähtökulttuurin kunnioittaminen ja jo mainostamani positiivinen asenne ovat ne ennakkoedellytykset, joilla pärjää. On siirrettävä syrjään ne negatiiviset asiat, jotka estävät sopeutumista uuden kotimaan arkeen eli kotoutumaan! Mitä toivot työtovereiltasi ja työyhteisöltäsi? - En toivo kohtaavani ylimielistä tai halveksuvaa kohtelua kantaväestöltä. Olen joskus kokenut sitä erityisesti tilanteissa, joissa olen mahdollisesti kirjoittanut suomea väärin tai sanonut jonkun asian hassusti. Toivon, että myös minuun suhtaudutaan positiivisesti ja näin pääsäänöisesti on aina tapahtunutkin. Erityisen myönteisen kohtelun olen kokenut oppilailtani niin taiteen teossa kuin espanjan opiskelussa. Työssään kuvataiteilija on usein yksinäinen. Oppilaani ovat tarjonneet minulle kaipaamani kontaktit. Siitä kiitokset heille. Mitkä ovat tulevaisuudentoiveesi ja -suunnitelmasi? - Luonnollisesti minä toivon, että perheeni ja itse pysymme terveenä ja työkykyisenä. Ja että elämä sujuu leppeästi, kuten nyt. Olen elämääni sangen tyytyväinen. En odota mitään erityistä...</strong><br /> TEKSTI MATTI AUNOLA KUVA RONI LEHTI ”SUOMETTUNUT” ON JYTY-LEHDEN HAASTATTELUSARJA, JOKA ESITTELEE SUOMEN TYÖMARKKINOILLE SOPEUTUNEITA MAAHANMUUTTAJIA.<br /> <br /> <br /> </p> <h2>ty työttö työttömyyskassa y</h2> <p> TYÖ TYÖTTÖMYYSKASSAN PALVELUNUMERO 020 690 069 ÖTTÖMYY<br /> <br /> </p> <h2>arbetslöshetskassan</h2> <p> ARBETSLÖSHETSKASSANS SERVICENUMMER 020 690 069<br /> <br /> </p> <h2>V Vuor Vuorotteluvapaa</h2> <p> V Vuorott Vuorotteluvapaalle on kysyntää k kysyntä Jytyn jäs jäsenet ovat innokkaita vuorott vuorotteluvapaan käyttäjiä. Viime vuonna kassa maksoi v vuorotte vuorottelukorvausta 1362 jäsenelle. Kassojen joukossa tämä on neljänneksi eniten ja jäsenmä jäsenmäärään suhteutettuna se on ehdoton ykkössija. eh Vuorott Vuorotteluvapaan edellytykset edellyty V Vapaaseen on oikeutettu jäsen, jonka palvelussuhde työnantajaansa on jatkunut vähintään 13 kuukautta ja jonka tosiasiallinen työaika on yli 75% alalla sovellettavasta kokoaikatyön työajasta. Kyseiseen 13 kuukauden jaksoon voi sisältyä enintään 30 päivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon. Lisäksi edellytetään, että jäsenelle on kertynyt työhistoriaa vähintään 10 vuotta ja että edellisestä vuorotteluvapaasta on kulunut vähintään 5 vuotta. Työhistoriaa kerryttää alle 23-vuotiaana tehty työ vuoteen 2006 saakka ja 18-vuotiaana tehty työ vuodesta 2007 eteenpäin. Perhevapaista johtuvaa työstä poissaoloa työhistoriaan hyväksytään enintään neljännes ko. ajoista. Vuorotteluvapaa voi olla 90–359 kalenteripäivän mittainen. Vapaan voi jakaa enintään kolmeen jaksoon, joista kunkin on oltava vähintään 90 kalenteripäivää. Jaksojen ajankohdat on sovittava vuorottelusopimusta tehtäessä. Jos haluaa pidentää sopimaansa vuorotteluvapaata, on pidentämisestä sovittava viimeistään kahta kuukautta ennen vapaan päättymistä. Kokonaisuudessaan vuorotteluvapaa on pidettävä kahden vuoden kuluessa sen aloittamisesta. Vuorottelusopimuksessa sovitaan myös siitä, että työnantaja palkkaa työhön työttömän työnhakijan. Sijaista ei tarvitse palkata vapaalle jäävän tehtäviin, mutta hänen työaikansa tulee olla vapaalle jäävän työaikaa vastaava. Mikäli sijaisen työsuhde syystä tai toisesta päättyy, ei tällä ole merkitystä vuorotteluvapaalla olijan olosuhteisiin, kunhan työnantaja pikimmiten palkkaa uuden sijaise. Vuorotteluvapaan ajalta maksettavan vuorottelukorvauksen määrä on 70 % siitä ansiosidonnaisesta päivärahasta (ilman lapsikorotuksia),<br /> <br /> </p> <h2>Alterneringsledighet</h2> <p> Stor efterfrågan på alterneringsledighet Jytys medlemmar använder flitigt alterneringsledighet. Senaste år betalade kassan alterneringsersättning till 1 362 medlemmar. Bland kassorna är detta fjärde mest och relaterat till medlemsantalet absolut mest. Förutsättningar för alterneringsledighet Rätt till alterneringsledighet har medlem, vars anställning<br /> KUVA RODEO<br /> <br /> jonka hakija työttömänä ollessaan saisi. Korvaus määritellään vapaata edeltäneiltä täysiltä palkanmaksukausilta vähintään 52 viikon palkkatulojen perusteella. Jos jäsenen työhistoria on vähintään 25 vuotta, on vuorottelukorvaus 80 % ansiosidonnaisesta päivärahasta. Vuorotteluvapaalla omalle työnantajalle tehty työ ja siitä saatu palkka estävät vuorottelukorvauksen saamisen. Myös muulle työnantajalle tehty, yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö ja siitä saatu palkka estävät vuorottelukorvauksen saamisen. Sen sijaan muulle työnantajalle tehty, enintään kaksi viikkoa kestävä työ ja siitä saatu palkka sovitellaan vuorottelukorvauksen kanssa. Kaikissa tapauksissa vuorotteluvapaa kuluu työssäolon aikana.<br /> <br /> i arbetsgivarens tjänst har pågått i minst 13 månader och vars verkliga arbetstid överskrider 75% av heltidsarbetstiden på branschen. I denna 13 månadersperiod kan ingå högst en 30 dagars frånvaro utan lön. Frånvaro pga sjukdom eller olycksfall jämställs med arbete. Dessutom förutsätts att medlemmen har förvärvsarbetat i minst tio år och det har gått minst fem år sedan föregående alterneringsledighet. Till förvärvsarbete räknas fram till år 2006 arbete som utförts från 23 års ålder och från år 2007 arbete som utförts från 18 års ålder. Frånvaro från arbetet pga familjeskäl godkänns för högst en fjärdedel av tiden. Alterneringsledigheten kan vara 90 – 359 kalenderdagar. Ledigheten kan delas upp i högst tre perioder, och alla perioder bör vara minst 90 kalanderdagar. Man bör komma överens om tidpunkterna för perioderna när alterneringsavtalet ingås. Om man vill förlänga den överenskomna alterneringsledigheten bör man komma överens om förlängningen senast två månader före ledigheten upphör. I sin helhet bör alterneringsledigheten tas ut inom två år från dess början. I alterneringsavtalet kommer man också överens om att arbetsgivaren anställer en arbetslös arbetssökande. Man behöver inte anställa en vikarie för de arbetsuppgifter som den alterneringslediga har skött, men arbetstiden bör motsvara den ledigas arbetstid. Om vikariens anställning av någon orsak upphör har detta inte någon betydelse för den alterneringslediga bara arbetstgivaren snarast möjligt anställer en ny vikarie. Alterneringsersättningen under ledigheten är 70 % av den förtjänstrelaterade dagpenningen – utan barnhöjningar – som medlemmen skulle ha fått som arbetslös. Ersättningen bestäms på basen av minst 52 veckors lön före ledigheten. Om medlemmen har förvärvsarbetat i minst 25 år är alterneringsersättningen 80 % av den förtjänstrelaterade dagpenningen. Arbete som under alterneringsledigheten utförts för den egna arbetsgivaren och lönen för arbetet är hinder för alterneringsersättning. Också heltidsarbete i över två veckor i annan arbetsgivares tjänst och lönen för arbetet är hinder för alterneringsersättning. Däremot jämkas arbete i annan arbetsgivares tjänst i högst två veckor och lönen för arbetet med alterneringsersättningen. I alla fall löper alterneringsledigheten under arbetsperioden.<br /> <br /> </p> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Sivu:</td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/16553" title="etusivu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/16583" title="edellinen sivu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/16586" title="seuraava sivu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/16596" title="takasivu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Julkaisu:</td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/7056" title="vanhin julkaisu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/16204" title="vanhempi julkaisu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/16922" title="uudempi julkaisu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/31922" title="uusin julkaisu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> </body>