Jyty - 19.11.2008 JYTY-LEHTI 11/2008 s. 15
Edunvalvonnasta
UUDET KUNTAPÄÄTTÄJÄT
palvelujen kohtaloa ratkomassa
armaata syksyä ovat värittäneet kunnallisvaalit ja maailmanlaajuinen talouskriisi. Kunnallisvaalit käytiin erikseen jokaisessa kunnassa, mutta tällä kertaa valinnat vaikuttavat paljon laajemmalla alueella kuin pelkästään omassa kunnassa. Jokaista kuntaa koskettaa kunta- ja palvelurakenneuudistus. Ensi vuoden alussa toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 nykyistä kuntaa. Muun muassa Salo ja sen yhdeksän naapurikuntaa yhdistyvät ensi vuoden alussa. Kuntaliitoksia on tulossa lisää ja monessa prosessi on kestänyt jo pitkään, eikä sopua ole vielä löytynyt. Kuntaliitoksia edistävät mm. valtion tuet ja yhteiset työmarkkinat. Toisaalta pienissä kunnissa pelätään - joskus jopa aiheellisesti - palveluiden huonontumista ja ylipäätään sitä, että pieni jää isomman varjoon. Jos kunta haluaa yhdistyä vuonna 2010, päätös on tehtävä vuonna 2009. Vastavalitut valtuutetut joutuvat siis tekemään merkittäviä ratkaisuja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen johdosta. Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski on todennut Talouselämä-lehden numerossa 35, että kuntaliitokset eivät ole kaikkivoipa lääke kuntien ongelmiin. Kuntaliitos voi vähentää kustannuksia, mutta samalla palveluiden laatu voi huonontua. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa joudutaan
MARJA LOUNASMAA EDUNVALVONTAJOHTAJA
välillä tilanteeseen, jossa lähin terveyskeskuksen toimipiste sijaitsee niin kaukana, että paikalle pääsee vain autolla. Nuorten hyvinvointi on noussut myös tärkeäksi asiaksi. Kuntalaiset tarvitsevat myös monia muita palveluja, kuten kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluja. Miten näiden palvelujen saatavuus turvataan?
Alueellisesti laaja kuntaliitos tulee lisäämään työntekijöiden liikkumista työpisteestä toiseen. Osalla työmatkat tulevat myös pidentymään.
Kaikilla ei ole autoa ja ikä voi olla este ajamiselle. Alueellisesti laaja kuntaliitos tulee lisäämään työntekijöiden liikkumista työpisteestä toiseen. Osalla työmatkat tulevat myös pidentymään. Tästäkin aiheutuu uusia tilanteita – millä ja kenen omistamalla kulkuvälineellä kuljetaan eri työpisteiden välejä ja miten vahinkotilanteissa vastuu vahingoista määräytyy? Voiko työmatka pidentyä kohtuuttomasti ja onko työmatkaan käytetty aika aina omaa aikaa? Yhdistyvien kuntien erilaiset toimintatavat ja henkilöstön palkat ja muut palvelussuhteen ehdot on myös yhteen sovitettava. Osaavat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut auttavat omalta osaltaan näissä prosesseissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus jo sinänsä aiheuttaa mittavia muutoksia kunnille. Tämän lisäksi maailman taloustilanne heijastuu luonnollisesti myös kuntiin. Talouskriisi johtanee siihen, että yhä useampi kunta lykkää investointejaan. Eläkkeelle jäävien suuri määrä on myös huomioitava. Väestötilastot kertovat, että työikäisten (15 – 64 -vuotiaat) määrä vähenee 20 vuodessa 250 000:lla. Vaikka talouskriisi on merkittävä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman toteaa Talouselämä-lehden numerossa 35, että Suomen valtiontalous on kunnossa ja julkinen talous kestää parikin huonompaa vuotta. Uusilla päättäjillä on joka tapauksessa entistä haastavammat tehtävät miettiä, miten palvelut hoidetaan. Myös työmarkkinajärjestöissä aivonystyrät ovat kiivaassa tilassa!