NetPaper - Jyty - 21.5.2008 JYTY-LEHTI 5/2008

<body> <div style="width: 500px;"> <h1>Jyty - 21.5.2008 JYTY-LEHTI 5/2008 s. 6</h1> <p> <small>koululiikuntaa</small><br /> <br /> ➲<br /> Stefan Wallin<br /> ■ Syntymäaika ja -paikka: 1.6.1967 Vaasa ■ Nykyinen kotikunta: Turku ■ Koulutus: valtiotieteiden maisteri 1994 (Åbo Akademi) ■ Työuraa: Vasabladet, kesätoimittaja 1989-1992, Åbo Underrättelser, kesätoimittaja 1993-1994, erityisavustaja liikenneministeriössä 1994-1995, erityisavustaja ulkoministeriössä 1995-1998, erityisavustaja sisäasiainministeriössä 1998-1999, erityisavustaja puolustusministeriössä 1999-2000, Åbo Underrättelser, varapäätoimittajana 2000-2005, ympäristöministeriön valtiosihteeri 2005-2007, ympäristöministeri 2007■ Vanhemmat: kirjakauppias Rolf Erik Wallin, opas Terttu Tuulikki Wallin ■ Puoliso: rikos- ja prosessioikeuden yliassistentti Anna Elina Pirjatanniemi ■ Lapset: Stella 2000, Freja 2002 ■ Luottamustoimia ja tehtäviä politiikassa: RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Varsinais-Suomen vaalipiiristä 21.03.2007-, ympäristöministeri 01.01.-18.04.2007, kulttuuri- ja urheiluministeri 19.04.2007- Tarvitsemme rajoituksia pelaamiselle: ikärajoja ja henkilökohtaista rekisteröintiä, ennen kuin pelaaminen onnistuu, kommentoi ministeri Wallin nettipelaamista.<br /> <br /> tehdä molempia. Veroporkkanan avulla yritetään madaltaa ihmisten kynnystä harrastaa kulttuuria ja liikuntaa. Wallinin mukaan uudistus on parhaillaan jatkovalmistelussa valtiovarainministeriössä ja tullee pian valtioneuvoston käsittelyyn. – Uskoisin, että lainmuutos ehtii voimaan vuodenvaihteeseen mennessä. Silloin se olisi käytössä ensi vuonna. Tulevan setelijärjestelmän arvo on 400 euroa vuodessa. Veikkauksen rahoista riideltiin Vaikka nyt suunnitellaan yhteistä urheiluja kulttuuriseteliä, kulttuuri ja urheilu ovat aiemmin vääntäneet kättä esimerkiksi veikkauksen voittovaroista. Veikkaus jakaa vuodessa runsaat 400 miljoonaa euroa. Onko urheilun osuus pudonnut, kuten väitetään? – Ei, kyllä se on pysynyt vakaana. Veikkausvoittovarojen jakosuhde on määritelty laissa niin, että kulttuuri ja taide saavat 38 ja urheilu 25 prosenttia. Ensi vuonna urheilu saa noin 118 miljoonaa euroa, tänä vuonna 106 miljoonaa. Viime vuonna käytiin kovaa kädenvääntöä siitä, mitä veikkausvoittovaroista voidaan maksaa ja mitä ei. Valtiovarainministeriö esitti, että rahalla voitaisiin maksaa kulttuurilaitosten kiinteistömenoja ja Kansallisteatterin lainanhoitokuluja. – Esitys vedettiin onneksi takaisin. Nyt rahat menevät sinne, minne pelaajatkin haluavat.<br /> <br /> Nettipokerin voisi toteuttaa Suomessakin Yleiseen hyvään rahaa jakavien Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) kilpailijaksi pyrkii kansainvälisiä vedonlyöntitoimistoja. Miten suhtaudut niihin? – Veikkauksella ja RAY:lla on jo aika monipuolinen nettipelitarjonta, mutta se ei kata vielä kaikkia pelejä. Esimerkiksi paljon puhuttanut nettipokeri on edelleen ”harmaa alue”. Siinä yli satatuhatta suomalaista pelaa vuosittain satoja miljoonia euroja. Ulkomaisten yhtiöiden tuloa Suomeen voi olla pitkän päälle vaikea estää. – Rajattomassa maailmassa on mahdotonta estää pelaamista ulkomaisilla portaaleilla. Tämä johtuu siitä, että yksikään suomalainen peliyhtiö ei tarjoa vastuullista vaihtoehtoa esimerkiksi nettipokerille. RAY:lla on jo tällä hetkellä toimilupa nettipokerin kaltaisille peleille, mutta se ei käytä sitä. Veikkauksella ei ole lupaa, mutta se saattaisi Wallinin mukaan olla valmis järjestämään pelin. – Jommankumman pitäisi voida järjestää nettipokeria. Kyse ei ole vain rahan saamisesta yleishyödyllisiin tarkoituksiin tai sosiaalisektorille. Meillä on paljon ongelmapelaajia, joilla ei ole kotimaista vastuullista vaihtoehtoa. Tarvitsemme rajoituksia pelaamiselle: ikärajoja ja henkilökohtaista rekisteröintiä, ennen kuin pelaaminen onnistuu.<br /> <br /> <small>Wallin patistelee opiskelemaan ruotsia</small><br /> <br /> </p> <h2>➲ Stefan Wallin on myös ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja ja siksi ruotsin</h2> <p> opiskelun puolestapuhuja. Kaksikielisestä kodista lähtöisin oleva Wallin puhuu myös sujuvaa suomea. – Hyvä, ettet käyttänyt sanaa pakkoruotsi. En ole ikinä ymmärtänyt, miksi tätä käsitettä käytetään niin usein. Kukaan ei puhu pakkokemiasta tai pakkomaantiedosta, koska niiden yhteydessä ymmärretään myös yleissivistävä rooli. Wallinin mukaan pakkoruotsi on ”joidenkin piirien” taitavasti ajama käsite, joka on vähitellen saanut jalansijaa. – Se muka kertoo siitä, että kielitaito ei olisi yleissivistystä. Suomessa on kuitenkin perustuslain mukaan kaksi kansalliskieltä.<br /> <br /> Veroporkkanan avulla yritetään madaltaa ihmisten kynnystä harrastaa kulttuuria ja liikuntaa.<br /> <br /> Wallin muistuttaa, että kansainvälinen kanssakäyminen lisääntyy koko ajan. Siksi tarvitaan ”kaikkea kielitaitoa, mitä irti voidaan saada”. – On ikävää, että myös saksan kielen ja ranskan kielen opiskelu vähenee suomalaisissa kouluissa. Närpiöläistenkin osattava suomea Mutta se ruotsi? – Pohjoismainen yhteistyö ja pohjoismaiden läheisyys evät ole muuttuneet miksikään. Meillä on yhä enemmän yhteispohjoismaisia suuria yrityksiä, joissa konsernikieli on hallitustasolla toki englanti, mutta joissa käytännössä aika usein puhutaan myös suomea ja ruotsia. RKP:lle ruotsin aseman säilyttäminen Suomessa on ollut aina tärkeä asia. Wallinin mukaan molemmat kansalliskielet on tärkeitä.<br /> <br /> <strong>– Suosittelen aina närpiöläisille lukiolaisille, että älkää missään tapauksessa luopuko suomen kielen opiskelusta, vaikka toisen kotimaisen kielen pakollisuus ylioppilaskirjoituksista poistui, Wallin kertoo. – Jokainen Suomessa asuva tarvitsee myös suomen kieltä. Olisi hölmöä olla kirjoittamatta sitä ylioppilaskirjoituksissa. Jos opiskelija tietää jo ennalta, ettei aio kirjoittaa toista kotimaista, ei hän sitä opiskelekaan. – Pelkäsimme jo keväällä 2004, kun päätös tehtiin, että into toisen kotimaisen kielen opiskeluun vähenee nopeasti. Näin on jo käynytkin. Wallin kertoo, että tänä keväänä 30 prosenttia abeista on jättänyt toisen kotimaisen kielen kirjoittamatta.</strong><br /> TEKSTI: UP/MIKA PELTONEN<br /> <br /> <small>JYTY 5 2008</small><br /> <br /> </p> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Sivu:</td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/10583" title="etusivu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/10587" title="edellinen sivu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/10589" title="seuraava sivu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/10626" title="takasivu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Julkaisu:</td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/7056" title="vanhin julkaisu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/9070" title="vanhempi julkaisu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/11430" title="uudempi julkaisu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://jyty.netpaper.fi/31922" title="uusin julkaisu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> </body>